lauantai 23. maaliskuuta 2013

Kaverukset

Koska meidän pikkutytöistä on hitsautumassa entistä tiiviimpi parivaljakko ja kun yhteiselokin on täällä sijaiskämpässä melko sujuvaa (lähinnä siis samassa huoneessa nukkuminen), olen tullut siihen tulokseen että he saavat jatkossakin nukkua samassa tilassa. Ja koska huoneet uudessa kodissa ovat verrattain pienet, aion ratkaista asian niin että teen yhdestä huoneesta leikkihuoneen ja toisesta makuuhuoneen.

Uuden kotimme kokoonpano on siis 5h+k ja sen lisäksi siellä on pienehkö huone, jossa ei ole ollenkaan ikkunaa. Aikaisemmat asukkaat ovat käyttäneet tätä huonetta varastona, mutta mielestäni se on turhaa tilankäyttöä, koska asuntoon kuuluu ulkovaraston lisäksi vielä lämmin "kanahäkkivarasto'. Ja meillä se tarkoittaa sitä, että mitä enemmän varastotilaa, sitä enemmän turhaa tavaraa.

Summa summarum, tästä 'varastosta' oli tulossa meidän makuuhuone, mutta asiaa tarkemmin pohdittuani olen tullut siihen tulokseen, että siitä saakin tulla tyttöjen valtakunta. Ja miksi niin? Koska siellä ei ole ikkunaa. Ja koska näin kevään korvilla tajusin, että meidän aamut aikaistuu sitä mukaa kun päivät pitenee. Luultavimmin ymmärrätte yskän. :D

Ensimmäinen sisustuselementtikin (tai kaksi) on tätä makuuhuonetta silmällä pitäen hankittu. Ne on kuin meidän pikkuiset. Ihanat kaverukset.

keskiviikko 13. maaliskuuta 2013

DIY muistipeli

Olen kova puuhailmaan kaikenlaista ja eritoten pieni piiperrys kiinnostaa minua suunnattomasti. Ompelukonekin surisee silloin tällöin vaikka nyt kahden lapsen kanssa aikaa ompeluluille jää valitettavan vähän. Mutta jotain sentään kerkeää, tein esikoisellemme oman pienen muistipelin. Kaksivuotias ei ole kovinkaan kiitollista peliseuraa (jälkikäteen havaittu), mutta kovin onnelliseksi tyttö näytti pelistän tulevan.

Valmistamiseen tarvittiin niinkin yksinkertaisia välineitä kuin erivärisiä pahveja (miksei yksikin väri riittäisi?) ja kaksi samanlaista tarra-arkkia (tai vaihtoehtoisesti samanlaisia tarroja eri väreissä). Alla aikaansaannokseni. Simppeliä ja nopeaa.

perjantai 8. maaliskuuta 2013

Ihana ihana aurinko, kultainen keltainen lammikko

Mikä ihana auringonpaiste meitä onkaan piristänyt viime päivinä. Kyllä se vaan niin on, että mieli kaipaa valoa ja heti kun aurinko paistaa on olo paljon energisempi. Tänään vietimme päivää lempikaupassani IKEAssa; siellä on edullinen lounas, lasten leikkipaikka ja ennen kaikkea lastenosasto jossa pienet tykkää leikkiä. Vinkiksi vaan äideille, jotka haluavat joskus skipata lounaan valmistamisen ja nauttia kahvista lasten leikkiessä muilla kuin omilla leluilla.

Muutenkin päivä meni iloisissa tunnelmissa, kaksivuotias jaksoi keskittyä leikkeihin ja molemmat lapset nukkuivat päiväunet samaan aikaan. Ja se jos jokin on luksusta nykyään. Tosin olen aika huono käyttämään tätä luksusaikaa, tai voisiko sen paremmin käyttää kuin keskittymällä vaikkapa naistenlehteen hyvällä omalla tunnolla?

Naistenpäivä meni siis näin ja mieskin muisti sydänleivoksin. Nam. :D Huomenna aion mennä kukkakauppaan ja tuoda kevään kotiin kukkien muodossa.

keskiviikko 6. maaliskuuta 2013

Home is where your heart is

Niin se vain on, että sydän tekee kodin sinne missä läheisimmätkin on. Vuokramppä tuntuu jo kodilta en olisi ikinä uskonut ajattelevani näin, mutta on omalla tavallaan kodikas. Ei mitään fancyä saati korkeakiiltoista, mutta kodikasta. Tavaraa on joka paikassa ja parasta siinä on se ettei pienet epäkohdat (kuten pölypallot) häiritse juuri ollenkaan.

Täällä lasten kanssa puuhaillaan ja touhutaan kaikenlaista. Eilinen meni alla olevissa merkeissä. Ja kuten arvata saattaa, kivaa oli!

perjantai 1. maaliskuuta 2013

Lomalla viimeinkin voi ottaa iisimmin.. :)

Lähdimme muuton jälkeen lähes suoraan lomailemaan anoppiaan ja tarkemmin mökkimaisemiin. Ihanaa akkujen lataamista itse kullekin. Lapset nauttivat isovanhempien seurasta ja me aikuiset pitkistä unista. Ne ovat tulleetkin tarpeeseen, yksi hampaita tekevä ja toinen väliin kömpivä ovat pitäneet siitä huolen.

Lomailua jatkuu huomiseen, jonka jälkeen palaamme väliaikaiseen kotiimme joka ei odotuksista huolimatta olekaan niin kauhea, vaan itseasiassa omalla sympaattisella tavallaan viehättävä.

Kuvassa vanha vierashuoneen päiväpeittomme, joka on päätynyt koristamaan mökille sänkyämme.