sunnuntai 9. helmikuuta 2014

Remonttia...taas

Täällä viikonloppu on vierinyt rauhallisissa tunnelmissa, pääosin kahden nuhanenän vuoksi. Vaikka välillä kyllä ihmettelenkin, millä ihmeen energialla noi lapsukaiset jaksaa - hyvä, että edes 39 asteen kuume pysäyttää touhut edes hetkeksi. Orastava kurkkukipu vaivaa myös allekirjoittanutta, valitettavasti sama energiataso ei ole hypännyt virusten mukana. 

Kurssista on "lomaa" tällä viikolla. Vaikka innokkaasti olenkin jo täällä käyttänyt kynää, viivotinta ja millimetripaperia ja piirustellut suunnitelmaa kasaan. Kurssilla jota käyn on siis tarkoituksena tehdä ihan oikea asiakasprojekti ja valmistelin sitä jo kerrankin ajoissa. Teen suunnitelmaa ystävälleni, joka on rakentamassa (tai paremmin vasta suunnittelemassa) omakotitaloa. Aika iso homma sanoisin, vaikka ystävälleni on kyllä aika selvät sävelet projektin suhteen. Mietinkin, että oikeastaan olisi helpompi tehdä suunnitelmaa jollekin joka oikeasti tarvitsee projektin kanssa apua.

Viimeviikolla kävimme kurssilla läpi erilaisia tyylisuuntia sisustamisessa. Tiedän tarkkaan mitä tyylisuuntaa itse edustan, vaikka toisinaan tuntuu että sekin on pikkuhiljaa muuttumassa. Ehkä ikä tuo sisustamiseenkin tietynlaisen pehmeyden? Niin ja se tyyliryhmä jota edustan (tällä hetkellä) on siis moderni pelkistäjä ja erityisesti minimalistinen tyylisuunta on se, joka kuvaa itseäni parhaiten sisustajana. 

Ja miten se sitten näkyy kodissamme? Pidän selkeistä linjoista, sekä että tavaroilla on oma paikkansa (ja että ne pääsääntöisesti myös pysyisivät siellä). Valo ja suuret ikkunat ovat minulle tärkeitä. Pidän kontrasteista (mustaa ja valkoista) ja toisaalta selkeistä isoista (ja graafisista) printeistä. Meillä on melkolailla valkoista ja pienesineitä (leluja lukuunottamatta) todella vähän näkyvillä. Tosin tällä hetkellä siltä ei kyllä uskoisi todeksi, mikäli katselee otteita muun muassa meidän keittiöstä. Pöydillä on tavaraa jos jonkinmoista ja joka paikka on täynnä erinäistä roinaa. Kaikki tämä olisi kuitenkin tarkoitus siivota perjantaihin mennessä, jolloin tilan valtaa henkilö joka purkaa koko keittiön ja vie sen mukanaan oman keittiöprojektinsa rakennustarpeiksi. Mahtavaa sanon minä. Viikon päästä me olemme päässeet eroon vanhasta (ja se menee uusiokäyttöön!) ja uusi on jo vahvasti rakenteilla. 

Taidankin napata muutaman ennen kuvan teidän "ihasteltavaksi" (kauhisteltavaksi). Jännää nähdä miten ilme muuttuu ja tuleeko lopputuloksesta lopulta i h a n a. Toivottavasti. (Näiden kuvien perusteella ei kyllä saa kuvaa siitä minimalimisesta sisustajasta, joka näiden seinien sisällä asuu). 




Ja nämä kaikki runoilinkin jo viikko sitten tällä hetkellä keittiö on jo purettu, tapetit on poistettu (ja seinä maalattu- siitä lisää myöhemmin) ja ensimmäiset kaapiminen on jo asetettu paikoilleen. Kurssiakin oli taas viikonloppuna, harjoittelimme piirtämistä - teknistä ja vapaata luonnostelua. Ja kivaa oli! Miksi ihmeessä en ole tajunnut tätä opiskeluhommaa aiemmin? 

torstai 6. helmikuuta 2014

Kevättä rinnassa

Ihanaa, päivät ovat jo pidentyneet! Aamulla kahdeksan maissa alkaa jo sarastaa tai edes enää sarastaa vaan paremminkin paistaa ja sama jatkuu iltaan, päivänpaiste kestää jo miltei viiteen. Mahtavaa. Sieltä se kevät tulee!

Tässä eräänä päivänä, kun kevät ei ollut ihan niin läsnä (satoi vettä ja oli harmaata), päätin piristää päivääni kukkasin. Päädyin Jaloleinikkeihin, jotka ovat kiinnostaneet sisäistä esteetikkoani jo kauan. Väriksi valikoitui oranssi/keltainen joka ei luonnostaan olisi ensisijainen vaihtoehto, mutta kun muutakaan ei ollut saatavilla niin päädyin niihin. Ja kauniitahan ne ovat kertakaikkiaan. Muutenkin kotiimme on pesiytynyt viime aikoina erikoisia värejä. Muun muassa persikkaa (!), joka on todellinen ihme normaalisti varsin mustavalkoiselle mielelleni. Oho. Taitaa olla kevättä oikein kunnolla rinnassa.