Home sweet home

Ihana loma takana. Aurinkoa (ei liikaa!), uintia, oleilua, ruokaa; niistä on hyvä loma tehty. Ja siitä ettei tarvitse siivota tai laittaa ruokaa. Aiemmin ruuanlaitto ei jotenkin tuntunut samalta kuin lasten kanssa, nykyään tuntuu että saat joka välissä pyöriä keittiössä valmistamassa jotain pöperöä pöytään. Siksipä kaikki paikat missä voi vaan kävellä valmiiseen ruokapöytään tuntuvat nykyään aivan luksuslomalta. Ja niin myös tämä:

Oma kahvihetki siis. Kello on 12:30 ja koko muu perhe on vielä unessa. Enpä olisi uskonut, että tällaisesta pääsisi ihan hetkeen nauttimaan. Ehkä kotiutuminen klo 02:00 joskus toistekin kannattaa. :) ja niin että lapset on siis hereillä koko ajan. Ihanaa päivää!

Ps. Tajusin siivota ennen lähtöä ja mikä ihana tunne onkaan tulla SIISTIIN kotiin. ;)

Kevättä rinnassa

Nyt on laukut pakattu, koti siivottu ja jääkaappi tyhjennetty. Aamulla pakataan auto ja lähdetään kohti lentokenttää. Ihanaa, ei olla matkustettu pitkään aikaan mihinkään kotimaan ulkopuolella.

Aurinko ilahdutti meitä lämmöllään tänään ja luulenpa että kevät on taas paljon pidemmällä, kun palaamme takaisin kotiin. Tällä viikolla bongasin jo ensimmäiset krookukset ja pikkuhiljaa muukin luonto alkaa herätä talvihorroksestaan. Odotan sitä, jotenkin tämä alkukevät (tai paremminkin lopputalvi) on aina niin karua aikaa, luonto on paljaimmillaan eikä välttämättä voi sanoa että kauneimmillaan. Paitsi kuulaina pakkasaamuina.

Kiikutin kotiin edelliseltä Ikean reissulta ruukkutulppaanin, jonka hennon vaaleanpunaiset kukat puhkesivat tänään kukkkaan. Se sai hyvälle tuulelle.

 

Toivon myös, että myös naapurin rouva ilahtuu siitä aamulla, kun kiikutan sen ilahduttamaan heidän viikonloppua/ seuraavaa viikkoa. 

Konsultointia

Tapasin tänään erästä tuttavaani, jonka talonrakennusprojekti on aluillaan. Tapasimme lounaan merkeissä lapsien kera ja siinä sivussa tutkimme talon piirustuksia ja mietimme sisustusratkaisuja eri tiloihin. Toimin siis ikään kuin konsulttina eri ratkaisujen suhteen. Henkilö jonka tapasin on siis tuttava, ei ystävä (ainakaan vielä) ja on jotenkin jännää huomata että minun mielipiteilläni on selvästi merkitystä. Olen toki aiemminkin keskustellut sisustuksesta ja sisustamisesta ja erilaisista sisustusratkaisuista, mutta nyt on selvästi tapahtunut sellainen muutos, että minua pidetään "asiantuntijana" ja pyydetään erikseen ottamaan kantaa asioihin. Se tuntuu todella mukavalta.

Nyt pitäisi vaan saada lisää aikaa tähän kaikkeen suunnitteluun. Yksi asiakastyö on työn alla ja seuraavat kolkuttelevat ovella. Ongelma on se, että aikaa on rajoitetusti ja suunnitteluun kuluu vielä aika tavalla aikaa. Mutta harjoitus tekee mestarin sanotaan, eiköhän sama päde tässäkin asiassa. Eli ei muuta kuin tuulta päin ja vaikka vähän pidempiä "työpäiviä".

Mukava päivä kaiken kaikkiaan. Nyt tuntuu siltä, että olen löytänyt oikeaan paikkaan. Lisäksi mieltä piristää lemppari kahvikupit,

Feels like home

sateenkaarenvärinen tulppaanikimppu ja ihana auringonpaiste.
 
Kevät (ja kesä!) saapuu kohisten. Me otammekin vielä varaslähdön kesään ja suuntaamme perjantaiaamuna vähän lämpimmämmille uimavesille. Kaiken tämän hyvän päälle vielä tiedossa loma, jota onkin odotettu kauan. :D


 

Valkoinen

Muutimme tähän nykyiseen asuntoomme noin vuosi sitten lähinnä koska kaipasimme lisää tilaa. Asumme siis rivitaloasunnossa, jonka kokoonpano on 5h+k+s (vaikka oikeastaan meillä on 6 huonetta; yksi huoneista on piirustuksissa merkitty varastoksi, koska se ei sisällä ikkunaa). Edellinen asukas oli päättänyt tapetoida useamman huoneen seinät erilaisilla tapeteilla ja muuttaessanne pähkäilimmekin jonkin aikaa mitä tehdä tälle tapettimerelle. Olohuoneessa oli vastakkaisilla seinillä sekä raitaa että suurikokoista "kukkakuosia" ja keittiön päätyseinä (nykyisin liitutaulu-magneettimaali) oli tapetoitu erilaisella kuviotapetilla kuin olohuoneessa. Sinäänsä keittiön tapetissa ei ollut esimerkiksi mitään vikaa, ehkä se oli hieman "pliisu" hailakansinisessä värissään ja toisaalta myös se, että se näkyi olohuoneen tapettisekamelskaan, häiritsi hieman esteettistä silmääni. Tämän lisäksi yksi lastenhuoneista oli tapetoitu sekä tähtitapetilla (löytyy seinästä edelleen) että muumitapetilla (ei löydy enää). Niin ja siis molemmat kuviotapetit olivat samassa 10 neliömetrin kokoisessa huoneessa (!).

Koin siis jonkinlaisen tapettiähkyn ja päätinkin, että lähes kaikki seinät saavat osakseen a) tapetin poiston ja b) valkoisen maalipinnan. Lukuunottamatta tietenkin keittiön päätyseinää, joka on nyt siis musta ja makuuhuoneemme (joka oikeastaan on varasto) päätyseinää, joka sai koivunrunkopäällysteen tapetin muodossa. Niin ja lastenhuoneeseen jäi edelleen tähtitapetti, joka on ihan tyylikäs. Ja toisen lastenhuoneen yksi seinä on toki Teletappien "Pai:n" värinen, muuten kaikki seinät ovat valkoiset. Sävyä en enää muista, lienee lähellä Tikkurilan sävyä "paperi".

Syy miksi halusin seinät valkoiseksi oli pääsääntöisesti se, että pidän siitä että asunnossa asutaan ennen kuin sitä suuremmin muutetaan. Tällöin näen miten valo liikkuu asunnossa, miltä asunto eri vuorokauden aikoihin näyttää. Sama juttu huonekalujen kanssa. En osaa ostaa huonekaluja ennen kuin olen hetken katsellut ja miettinyt miltä koti tuntuu; pohtinut minkälaiset kalusteet sinne sopii. Nyt olemme siis asuneet asunnossa noin vuoden. Kylpyhuoneet, keittiö sekä makuuhuoneemme ovat saaneet kokonaan uuden ilmeen ja toisaalta myös olohuonekin. Seinät on valkoiset ja huonekalutkin olohuoneessa ovat löytäneet paikkansa ja osa on juuri tätä asuntoa varten hankittuja. Sohva on musta, samoin ruokapöydän tuolit ja rahi. Muuten kalusteet ovat valkoisia. Tila on valoisa ja avara ja siitä juuri valkoisessa värissä pidän. Toisaalta kontrasti on myös kovin "kova". Puhdas valkoinen ja musta ovat aika vahvoja keskenään. Tilasta tulisi harmonisempi mikäli edes yksi seinistä saisi pehmeämmän värin. Jonkun murretun, joka oikeastaan avartaisi tilaa entistä enemmän (niin uskomattomalta kuin se kuulostaakin). Murretuilla sävyillä kun on tapana SUURENTAA tilaa vaikka se jotenkin omistuiselta kuulostaakin. Valkoinen kyllä raikastaa ja avartaakin, mutta murretut värit ikäänkuin loitontavat seinää, jolloin samalla tuntuu siltä, että tila suurenee. Ihmeellistä vai mitä? Minä opin asian muutama viikko sitten sisustussuunnittelukurssilla ja kertasin asiaa vielä viikonloppuna täältä.
 

 Tästä opista innostuneena totesin, että olohuoneemme sohvantaustaseinä saa tulevaisuudessa osakseen uuden värin. Haaveilen jostain kauniista harmaasta, vaikka valinnasta taitaa tulla aika hankala ja pitkäkestoinen. Harmailla kun on tapana taittua turhan paljon siniseen tai liilaan. Ja sitä yhtä oikeaa harmaata ei taida olla olemassakaan.

Taidetta lainaan?

Olen jo pitkään pohtinut, että haluaisin kotini seinille jotain muutakin kuin kuvia omasta perheestä. Lähinnä mielessä on siis jokin taidehankinta, mutta jotenkin en ole saanut aikaiseksi lähteä kiertämään ja katsomaan eri vaihtoehtoja. Rahaakin hankintoihin on tällä hetkellä varsin niukasti, joten mahdollisen taiteen olisi oltava joko huokeaa tai vaihtoehtoisesti lainattavaa tai osamaksettavaa. Huokein taidemuoto taitaa olla valokuvataide tai vaihtoehtoisesti grafiikka. Kumpainenkin aivan varteenotettava vaihtoehto; tosin tällä hetkellä mieli haikailee jonkun ison- mahdollisesti öljyvärein toteutetun teoksen perään.

Feels like home

Feels like home

Feels like home

Suurinta inspiraatiota odotellessa kotiamme saa koristaa siis edelleen seinälle viritetyt "Happy lights:it" sekä Kaunisteen vuosikalenteri-juliste, unohtamatta tietenkään lasten taideteoksia, jotka ilahduttavat runsaudellaan keittiön seinällä.

Niin joo ja kyllähän olohuoneen verhokin kelpaa taideteoksesta, kuosina Finlaysonin "Keisari".

Kevät

Ulkona tuoksuu kevät ja aurinko paistaa. Mieli tekisi pakata toppatamineet naftaliiniin ja kaivaa kevätasut esiin. Joku pistää kuitenkin hanttiin, ehkä päivämäärä- eihän kevät voi vielä alkaa maaliskuun alussa?

Feels like home

Kevät ja valon lisääntyminen vaikuttaa minuun ristiriitaisesti, toisina päivinä tunnen oloni todella enerigiseksi ja toisinaan taas väseneeksi, jopa alakuloiseksi. Mieli kaipaa virkistystä ja jotain uutta ja virkistävää aktiviteettia. Ehkä mieli seuraa luonnon kiertokulkua, kaikella kun on tapana uusiutua keväisin. 

Tänään mieli on iloinen, ehkä aurinkoisen sään vuoksi, ehkä ilahduttavan kahvihetken. Joka tapauksessa juuri nyt on hyvä olla tässä.

Viikonloppua

Viikonloppu täällä taas...lalalalllaaa. Että nämä viikot vierii. Hirmuista vauhtia. Edellisen kerran tänne kirjoittaessani keittiöremontti oli vasta tuloillaan ja nyt se on jo valmis. Ja lopputulos on kerrassaan I H A N A. Ei uskoisi kuinka paljon yksi keittiö voi vaikuttaa koko asunnon ilmeeseen. Ennen kaikkea, koska ei se vanhakaan nyt NIIN huono ollut. Ihan tavallinen valkoinen keittiö, mitä nyt vähän vanhanaikaisilla ovilla, mutta kuitenkin ihan tavallinen. No mutta kuvat kertovat varmasti enemmän kuin sanat.

Huvittavaa miten siinä käy niin, että kun yhden tilan saa valmiiksi niin toinen huutaa jotain uudistusta osakseen. Näin kävi meidän olohuoneen kanssa, keittiöstä kun näkyy suoraan olohuoneeseen. Onneksi uusi matto (joka oli muutenkin hankintalistalla) pelasti tilanteen ja nyt olen taas erityytyväinen koko yläkerran keittiö-ja olohuonenäkymiin.

 

 Oheiset kuvat eivät anna kovinkaan kattavaa kuvaa meidän uudesta keittiöstä, mutta kuvaavat kuitenkin aika hyvin sitä mitä esimerkiksi pelkällä maalilla saa aikaan. Aiemmin päätyseinässä oli tapetti, joka oli ihan ok. Tosin aika hailakka eikä oikeastaan luonut tarpeeksi suurta kontrastia tilaan. Olinkin pidemmän aikaa haaveillut yhdistetystä liitutaulu/magneettiseinästä ja päätin nyt toteuttaa sen tämän keittiöremontin yhteydessä.  Ideana siinä oli sellainen, että keittiössä olisi vastedes vaihtuva taidenäyttely- eli seinä, johon lapset voivat itse ripustaa piirustuksiaan, niitä kun on mukava ihailla sitten vähän pidempään. Näin sain ne myös pois jääkaapin ovesta, joka näkyy suoraan olohuoneeseen ja aiheuttaa levottoman näkymän sohvalta katsottuna. Tähän asti se on osoittautunut hyväksi valinnaksi. Esikoinen ripustaa sinne joka päivä jotain tärkeäksi katsomaansa. Ainut ongelma on se, että magneettisuus ei ole mitään parasta A-luokkaa. Ei vaikka maalia laitettiin kokonaiset 4 kerrosta. Asiansa se ajaa kuitenkin. Kaikille samanlaisesta projektista haaveilevalle mainittakoon vielä, että se magneettimaali on aikamoista tahmaa. Ei kannata siis haaveilla mistään samettisen siisitistä lopputuloksesta, vaan paremminkin "struktuuripinnasta" mutta se jos jokin onkin hetken päästä (ja varmaan jo tällä hetkellä) kuuminta hottia.

Nappasin keittiökuvat meidän 50mm objektiivilla ja siksi oudot kuvakulmat (ja hieman ylivaloittuneitakin nämä näyttää olevan). Pitää viikonloppuna yrittää ehtiä kuvaamaan koko keittiö kokonaisvaltaisemmin ja siinä samassa voinkin kirjoittaa keittiön kokemasta suurimmasta rakennemuutoksestakin. Yritän myös ehtiä piirtää meidän kodin pohjapiirustuksen, niin tilaa on helpompi hahmottaa myös täällä blogissa. Se on hyvää harjoitusta myös allekirjoittaneelle. Se piirtäminen siis.

Ps. seinällä näkyvät kuvat ovat Tukholmasta ja Lisa Bengtsonin käsialaa.

Remonttia...taas

Täällä viikonloppu on vierinyt rauhallisissa tunnelmissa, pääosin kahden nuhanenän vuoksi. Vaikka välillä kyllä ihmettelenkin, millä ihmeen energialla noi lapsukaiset jaksaa - hyvä, että edes 39 asteen kuume pysäyttää touhut edes hetkeksi. Orastava kurkkukipu vaivaa myös allekirjoittanutta, valitettavasti sama energiataso ei ole hypännyt virusten mukana. 

Kurssista on "lomaa" tällä viikolla. Vaikka innokkaasti olenkin jo täällä käyttänyt kynää, viivotinta ja millimetripaperia ja piirustellut suunnitelmaa kasaan. Kurssilla jota käyn on siis tarkoituksena tehdä ihan oikea asiakasprojekti ja valmistelin sitä jo kerrankin ajoissa. Teen suunnitelmaa ystävälleni, joka on rakentamassa (tai paremmin vasta suunnittelemassa) omakotitaloa. Aika iso homma sanoisin, vaikka ystävälleni on kyllä aika selvät sävelet projektin suhteen. Mietinkin, että oikeastaan olisi helpompi tehdä suunnitelmaa jollekin joka oikeasti tarvitsee projektin kanssa apua.

Viimeviikolla kävimme kurssilla läpi erilaisia tyylisuuntia sisustamisessa. Tiedän tarkkaan mitä tyylisuuntaa itse edustan, vaikka toisinaan tuntuu että sekin on pikkuhiljaa muuttumassa. Ehkä ikä tuo sisustamiseenkin tietynlaisen pehmeyden? Niin ja se tyyliryhmä jota edustan (tällä hetkellä) on siis moderni pelkistäjä ja erityisesti minimalistinen tyylisuunta on se, joka kuvaa itseäni parhaiten sisustajana. 

Ja miten se sitten näkyy kodissamme? Pidän selkeistä linjoista, sekä että tavaroilla on oma paikkansa (ja että ne pääsääntöisesti myös pysyisivät siellä). Valo ja suuret ikkunat ovat minulle tärkeitä. Pidän kontrasteista (mustaa ja valkoista) ja toisaalta selkeistä isoista (ja graafisista) printeistä. Meillä on melkolailla valkoista ja pienesineitä (leluja lukuunottamatta) todella vähän näkyvillä. Tosin tällä hetkellä siltä ei kyllä uskoisi todeksi, mikäli katselee otteita muun muassa meidän keittiöstä. Pöydillä on tavaraa jos jonkinmoista ja joka paikka on täynnä erinäistä roinaa. Kaikki tämä olisi kuitenkin tarkoitus siivota perjantaihin mennessä, jolloin tilan valtaa henkilö joka purkaa koko keittiön ja vie sen mukanaan oman keittiöprojektinsa rakennustarpeiksi. Mahtavaa sanon minä. Viikon päästä me olemme päässeet eroon vanhasta (ja se menee uusiokäyttöön!) ja uusi on jo vahvasti rakenteilla. 

Taidankin napata muutaman ennen kuvan teidän "ihasteltavaksi" (kauhisteltavaksi). Jännää nähdä miten ilme muuttuu ja tuleeko lopputuloksesta lopulta i h a n a. Toivottavasti. (Näiden kuvien perusteella ei kyllä saa kuvaa siitä minimalimisesta sisustajasta, joka näiden seinien sisällä asuu). 

Ja nämä kaikki runoilinkin jo viikko sitten tällä hetkellä keittiö on jo purettu, tapetit on poistettu (ja seinä maalattu- siitä lisää myöhemmin) ja ensimmäiset kaapiminen on jo asetettu paikoilleen. Kurssiakin oli taas viikonloppuna, harjoittelimme piirtämistä - teknistä ja vapaata luonnostelua. Ja kivaa oli! Miksi ihmeessä en ole tajunnut tätä opiskeluhommaa aiemmin? 

Kevättä rinnassa

Ihanaa, päivät ovat jo pidentyneet! Aamulla kahdeksan maissa alkaa jo sarastaa tai edes enää sarastaa vaan paremminkin paistaa ja sama jatkuu iltaan, päivänpaiste kestää jo miltei viiteen. Mahtavaa. Sieltä se kevät tulee!

Tässä eräänä päivänä, kun kevät ei ollut ihan niin läsnä (satoi vettä ja oli harmaata), päätin piristää päivääni kukkasin. Päädyin Jaloleinikkeihin, jotka ovat kiinnostaneet sisäistä esteetikkoani jo kauan. Väriksi valikoitui oranssi/keltainen joka ei luonnostaan olisi ensisijainen vaihtoehto, mutta kun muutakaan ei ollut saatavilla niin päädyin niihin. Ja kauniitahan ne ovat kertakaikkiaan. Muutenkin kotiimme on pesiytynyt viime aikoina erikoisia värejä. Muun muassa persikkaa (!), joka on todellinen ihme normaalisti varsin mustavalkoiselle mielelleni. Oho. Taitaa olla kevättä oikein kunnolla rinnassa.

Uudella innolla

Johan vierähti tovi ennen kuin pääsin tänne takaisin. Poistinkin vanhat tekstit jo kertaalleen, mutta sitten totesin, että ne kertovat tarinaa minusta vuoden takaa ja ehkä ne on kuitenkin syytä säilyttää.

Noin vuosi on mennyt vauhdilla. Muutto, kypyhuoneremontit, yleinen sisustaminen, perhe-elämä... kaikki ottaneet oman aikasa ja tällä hetkellä on alkamassa viimeinen rutistus remontin saralla- keittiö nimittäin. Tänään teimme kaupat vanhasta keittiöstä. Ostaja löytyi päivässä Tori.fi:stä ja tulee purkamaan (!) ja noutamaan romppeet parin viikon päästä. Suunnilleen seuraavana päivänä aloittaakin sitten remppamies ja laittaa uudet kaapit, tasot, väliseinät ym tarpeet paikoilleen. Kerrassaan ihanaa. Sitten on koko koti valmis. Ainakin suurempien remonttien osalta. Yritän tehdä tänne jossain vaiheessa vielä kuvakoosteen siitä miltä meillä näytti ennen ja miltä nyt.

Mutta sitten asiaan. Miksi oikeastaan tein paluun? No siksi, että olen tässä vuoden päivät tosissani sisustaessani alkanut miettimään, että voisikohan tätä tehdä jossain vaiheessa jopa työkseen. Tai ainakin harrastaa jotenkin vakavammin (tämä luultavammin tulevaisuudessa enemmän se juttu kuitenkin)? Niinpä tartuin tuumasta toimeen ja aloitin alan opiskelut, yksityisellä palveluntarjoajalla näin alkuun. Katsotaan johtaako se johonkin syvempään myöhemmin. Nyt kuitenkin mietin, että miten saisin kurssista (melko hintavasta sellaisesta) itse kaiken mahdollisen hyödyn irti, ja tulin siihen tulokseen, että pitämällä aiheesta päiväkirjaa. Ja samalla tulin tuumineeksi, että ehkäpä joku muukin siellä olisi kiinnostunut opiskelemaan alaa ja miettii, että mitä tällaiset yksityiset kurssit oikein sisältävät ja onko niistä todella mitään hyötyä? Samalla päätin, että voin ihan yhtä hyvin pitää päiväkirjaa kurssista täällä muiden aihetta liippaavien juttujen ohessa.

So far kurssia on takana tasan yksi päivä. Mielenkiintoinen sellainen. Vaikka pakko myöntää, että myös aika raskas. Kolmen vuoden kotonaolo on näemmä tehnyt tehtävänsä, sellainen kahdeksan tunnin luentosessio tuntuu muuallakin kuin istumalihaksissa (en varmaan ole istunut kahta tuntia pidempään viimeisten vuosien aikana Ü).

Ensimmäisen kerran aiheena oli kodin sisustus ja trendit. Mielenkiintoisia aiheita kumpainenkin. Kukin varmasti suhtautuu kotiinsa aika lailla subjektiivisesti, erityisesti meistä sisustamiseen vihkiytyneistä harva olisi valmis palkkaamaan kotiinsa sisustajan. Vai olisitko sinä?

Trendit taas on aiheena hieman kaksijakoinen. On joukko joka avoimesti myöntää seuraavansa trendejä niin sisustuksessa kuin muuallakin elämässä. Ja sitten on se joukko, joka pitää omaa tyyliään omana ja trendien vaikutusten ulottumattomissa. Ja osa toki aidosti kuuluukin tähän joukkoon. Sitten on joukko niin kuin minä. Minulla on vahva näkemys siitä miltä kodissani näyttää, olen minimalisti ja inhoan turhakkeita. Seuraan tietyllä tapaa aikaani (ja trendejä) vaikka lopulta tämän trendikatsauksen jälkeen olinkin kummissani siitä miten kaikenlaista kovin "trendikästä" löytyykin parhaillaan kodistani. Olen siis sisustanut tietämättäni trendikkäämmin mitä olin osannut ajatellakaan.


Mikä nyt sitten on trendikästä? No MUSTAVALKOISUUS. Ja se nyt ei varmasti tule kenellekään yllätyksenä. Mustavalkoisuuden lisäksi kaikki graafinen on trendikästä ja melkeinpä mikä vaan missä lukee jotakin (Life is like a box of ...) (tekstit eivät ole koskaan kotiutuneet meille), sitten tietysti eläinkuosit ja joku väritehoste (viimeaikoina keltainen on ollut aika must). Mitä keväämmälle mennään sitä enemmän näkyy taas pastellivärejä. Ylipäätään vuodenaikoijen vaihtelu näkyy sisustustrendeissä vahvasti, kukapa jouluverhoja koko vuoden katselisi. ;D Trendejä on vaikeaa haistella ja se miten ne syntyvät on edelleen aikamoinen mysteeri allekirjoittaneelle. En siis voi myöntää omaavani kovinkaan hyvää trendinenää. Trendien tunnistamista voi kuitenkin harjoitella. Ensinnäkin seuraamalla aikaansa; lukemalla lehtiä, blogeja, matkustamalla, tarkkailemalla. Ehkäpä kannattaa kiinnittää huomiota tulevaisuuteen (seuraamalla esimerkiksi tulevaisuudentutkijoita) ja toisaalta myös menneisyyteen (sieltä ne trendit lopulta ponnistaa). Mitä väreihin tulee Pantone on ehkä taho, jota kannattaa tutkia. Vaikka kotimaastakin löytyy esimerkiksi Tikkurila, joka on hyvinkin kartalla siitä mitä värien parissa maailmalla tapahtuu. Mitä trendeihin noin niin kuin muuten tulee, niin Suomi on valitettavan (tai toisaalta onneksi) kaukana ollaakseen maailman trendien aallonharjalla. Yleensä siinä menee sellaiset 3-4 vuotta ennen kuin maailman trendit saavuttavat meidät. Mutta sitä suuremmalla syyllä kannattaakin suunnata katseensa ulkomaisiin medioihin. ;D

Melkoinen pintaraapaisu tästä kirjoituksesta nyt tuli. Kello on kuitenkin jo NIIIN paljon, että on parempi suunnata yöpuulle. Yritän vastaisuudessa ottaa vähän paremmin kantaa kurssin sisältöön ja toisaalta myös pohtia sitä miten eri aihealueet liippaavat omaa elämääni. Ohessa (ja otsikossa) oleva kuva kiteyttää trendikkyyteni sisutuksessa. Happy lights:it nimittäin. Joko sinulla on sellaiset?

ps. Jos jotakuta kiinnostaa trendit ja tulevaisuudentutkimus niin googlettakaapa nainen nimeltä "Doty Horn".