Remonttia...taas

Täällä viikonloppu on vierinyt rauhallisissa tunnelmissa, pääosin kahden nuhanenän vuoksi. Vaikka välillä kyllä ihmettelenkin, millä ihmeen energialla noi lapsukaiset jaksaa - hyvä, että edes 39 asteen kuume pysäyttää touhut edes hetkeksi. Orastava kurkkukipu vaivaa myös allekirjoittanutta, valitettavasti sama energiataso ei ole hypännyt virusten mukana. 

Kurssista on "lomaa" tällä viikolla. Vaikka innokkaasti olenkin jo täällä käyttänyt kynää, viivotinta ja millimetripaperia ja piirustellut suunnitelmaa kasaan. Kurssilla jota käyn on siis tarkoituksena tehdä ihan oikea asiakasprojekti ja valmistelin sitä jo kerrankin ajoissa. Teen suunnitelmaa ystävälleni, joka on rakentamassa (tai paremmin vasta suunnittelemassa) omakotitaloa. Aika iso homma sanoisin, vaikka ystävälleni on kyllä aika selvät sävelet projektin suhteen. Mietinkin, että oikeastaan olisi helpompi tehdä suunnitelmaa jollekin joka oikeasti tarvitsee projektin kanssa apua.

Viimeviikolla kävimme kurssilla läpi erilaisia tyylisuuntia sisustamisessa. Tiedän tarkkaan mitä tyylisuuntaa itse edustan, vaikka toisinaan tuntuu että sekin on pikkuhiljaa muuttumassa. Ehkä ikä tuo sisustamiseenkin tietynlaisen pehmeyden? Niin ja se tyyliryhmä jota edustan (tällä hetkellä) on siis moderni pelkistäjä ja erityisesti minimalistinen tyylisuunta on se, joka kuvaa itseäni parhaiten sisustajana. 

Ja miten se sitten näkyy kodissamme? Pidän selkeistä linjoista, sekä että tavaroilla on oma paikkansa (ja että ne pääsääntöisesti myös pysyisivät siellä). Valo ja suuret ikkunat ovat minulle tärkeitä. Pidän kontrasteista (mustaa ja valkoista) ja toisaalta selkeistä isoista (ja graafisista) printeistä. Meillä on melkolailla valkoista ja pienesineitä (leluja lukuunottamatta) todella vähän näkyvillä. Tosin tällä hetkellä siltä ei kyllä uskoisi todeksi, mikäli katselee otteita muun muassa meidän keittiöstä. Pöydillä on tavaraa jos jonkinmoista ja joka paikka on täynnä erinäistä roinaa. Kaikki tämä olisi kuitenkin tarkoitus siivota perjantaihin mennessä, jolloin tilan valtaa henkilö joka purkaa koko keittiön ja vie sen mukanaan oman keittiöprojektinsa rakennustarpeiksi. Mahtavaa sanon minä. Viikon päästä me olemme päässeet eroon vanhasta (ja se menee uusiokäyttöön!) ja uusi on jo vahvasti rakenteilla. 

Taidankin napata muutaman ennen kuvan teidän "ihasteltavaksi" (kauhisteltavaksi). Jännää nähdä miten ilme muuttuu ja tuleeko lopputuloksesta lopulta i h a n a. Toivottavasti. (Näiden kuvien perusteella ei kyllä saa kuvaa siitä minimalimisesta sisustajasta, joka näiden seinien sisällä asuu). 

Ja nämä kaikki runoilinkin jo viikko sitten tällä hetkellä keittiö on jo purettu, tapetit on poistettu (ja seinä maalattu- siitä lisää myöhemmin) ja ensimmäiset kaapiminen on jo asetettu paikoilleen. Kurssiakin oli taas viikonloppuna, harjoittelimme piirtämistä - teknistä ja vapaata luonnostelua. Ja kivaa oli! Miksi ihmeessä en ole tajunnut tätä opiskeluhommaa aiemmin? 

Kevättä rinnassa

Ihanaa, päivät ovat jo pidentyneet! Aamulla kahdeksan maissa alkaa jo sarastaa tai edes enää sarastaa vaan paremminkin paistaa ja sama jatkuu iltaan, päivänpaiste kestää jo miltei viiteen. Mahtavaa. Sieltä se kevät tulee!

Tässä eräänä päivänä, kun kevät ei ollut ihan niin läsnä (satoi vettä ja oli harmaata), päätin piristää päivääni kukkasin. Päädyin Jaloleinikkeihin, jotka ovat kiinnostaneet sisäistä esteetikkoani jo kauan. Väriksi valikoitui oranssi/keltainen joka ei luonnostaan olisi ensisijainen vaihtoehto, mutta kun muutakaan ei ollut saatavilla niin päädyin niihin. Ja kauniitahan ne ovat kertakaikkiaan. Muutenkin kotiimme on pesiytynyt viime aikoina erikoisia värejä. Muun muassa persikkaa (!), joka on todellinen ihme normaalisti varsin mustavalkoiselle mielelleni. Oho. Taitaa olla kevättä oikein kunnolla rinnassa.

Uudella innolla

Johan vierähti tovi ennen kuin pääsin tänne takaisin. Poistinkin vanhat tekstit jo kertaalleen, mutta sitten totesin, että ne kertovat tarinaa minusta vuoden takaa ja ehkä ne on kuitenkin syytä säilyttää.

Noin vuosi on mennyt vauhdilla. Muutto, kypyhuoneremontit, yleinen sisustaminen, perhe-elämä... kaikki ottaneet oman aikasa ja tällä hetkellä on alkamassa viimeinen rutistus remontin saralla- keittiö nimittäin. Tänään teimme kaupat vanhasta keittiöstä. Ostaja löytyi päivässä Tori.fi:stä ja tulee purkamaan (!) ja noutamaan romppeet parin viikon päästä. Suunnilleen seuraavana päivänä aloittaakin sitten remppamies ja laittaa uudet kaapit, tasot, väliseinät ym tarpeet paikoilleen. Kerrassaan ihanaa. Sitten on koko koti valmis. Ainakin suurempien remonttien osalta. Yritän tehdä tänne jossain vaiheessa vielä kuvakoosteen siitä miltä meillä näytti ennen ja miltä nyt.

Mutta sitten asiaan. Miksi oikeastaan tein paluun? No siksi, että olen tässä vuoden päivät tosissani sisustaessani alkanut miettimään, että voisikohan tätä tehdä jossain vaiheessa jopa työkseen. Tai ainakin harrastaa jotenkin vakavammin (tämä luultavammin tulevaisuudessa enemmän se juttu kuitenkin)? Niinpä tartuin tuumasta toimeen ja aloitin alan opiskelut, yksityisellä palveluntarjoajalla näin alkuun. Katsotaan johtaako se johonkin syvempään myöhemmin. Nyt kuitenkin mietin, että miten saisin kurssista (melko hintavasta sellaisesta) itse kaiken mahdollisen hyödyn irti, ja tulin siihen tulokseen, että pitämällä aiheesta päiväkirjaa. Ja samalla tulin tuumineeksi, että ehkäpä joku muukin siellä olisi kiinnostunut opiskelemaan alaa ja miettii, että mitä tällaiset yksityiset kurssit oikein sisältävät ja onko niistä todella mitään hyötyä? Samalla päätin, että voin ihan yhtä hyvin pitää päiväkirjaa kurssista täällä muiden aihetta liippaavien juttujen ohessa.

So far kurssia on takana tasan yksi päivä. Mielenkiintoinen sellainen. Vaikka pakko myöntää, että myös aika raskas. Kolmen vuoden kotonaolo on näemmä tehnyt tehtävänsä, sellainen kahdeksan tunnin luentosessio tuntuu muuallakin kuin istumalihaksissa (en varmaan ole istunut kahta tuntia pidempään viimeisten vuosien aikana Ü).

Ensimmäisen kerran aiheena oli kodin sisustus ja trendit. Mielenkiintoisia aiheita kumpainenkin. Kukin varmasti suhtautuu kotiinsa aika lailla subjektiivisesti, erityisesti meistä sisustamiseen vihkiytyneistä harva olisi valmis palkkaamaan kotiinsa sisustajan. Vai olisitko sinä?

Trendit taas on aiheena hieman kaksijakoinen. On joukko joka avoimesti myöntää seuraavansa trendejä niin sisustuksessa kuin muuallakin elämässä. Ja sitten on se joukko, joka pitää omaa tyyliään omana ja trendien vaikutusten ulottumattomissa. Ja osa toki aidosti kuuluukin tähän joukkoon. Sitten on joukko niin kuin minä. Minulla on vahva näkemys siitä miltä kodissani näyttää, olen minimalisti ja inhoan turhakkeita. Seuraan tietyllä tapaa aikaani (ja trendejä) vaikka lopulta tämän trendikatsauksen jälkeen olinkin kummissani siitä miten kaikenlaista kovin "trendikästä" löytyykin parhaillaan kodistani. Olen siis sisustanut tietämättäni trendikkäämmin mitä olin osannut ajatellakaan.


Mikä nyt sitten on trendikästä? No MUSTAVALKOISUUS. Ja se nyt ei varmasti tule kenellekään yllätyksenä. Mustavalkoisuuden lisäksi kaikki graafinen on trendikästä ja melkeinpä mikä vaan missä lukee jotakin (Life is like a box of ...) (tekstit eivät ole koskaan kotiutuneet meille), sitten tietysti eläinkuosit ja joku väritehoste (viimeaikoina keltainen on ollut aika must). Mitä keväämmälle mennään sitä enemmän näkyy taas pastellivärejä. Ylipäätään vuodenaikoijen vaihtelu näkyy sisustustrendeissä vahvasti, kukapa jouluverhoja koko vuoden katselisi. ;D Trendejä on vaikeaa haistella ja se miten ne syntyvät on edelleen aikamoinen mysteeri allekirjoittaneelle. En siis voi myöntää omaavani kovinkaan hyvää trendinenää. Trendien tunnistamista voi kuitenkin harjoitella. Ensinnäkin seuraamalla aikaansa; lukemalla lehtiä, blogeja, matkustamalla, tarkkailemalla. Ehkäpä kannattaa kiinnittää huomiota tulevaisuuteen (seuraamalla esimerkiksi tulevaisuudentutkijoita) ja toisaalta myös menneisyyteen (sieltä ne trendit lopulta ponnistaa). Mitä väreihin tulee Pantone on ehkä taho, jota kannattaa tutkia. Vaikka kotimaastakin löytyy esimerkiksi Tikkurila, joka on hyvinkin kartalla siitä mitä värien parissa maailmalla tapahtuu. Mitä trendeihin noin niin kuin muuten tulee, niin Suomi on valitettavan (tai toisaalta onneksi) kaukana ollaakseen maailman trendien aallonharjalla. Yleensä siinä menee sellaiset 3-4 vuotta ennen kuin maailman trendit saavuttavat meidät. Mutta sitä suuremmalla syyllä kannattaakin suunnata katseensa ulkomaisiin medioihin. ;D

Melkoinen pintaraapaisu tästä kirjoituksesta nyt tuli. Kello on kuitenkin jo NIIIN paljon, että on parempi suunnata yöpuulle. Yritän vastaisuudessa ottaa vähän paremmin kantaa kurssin sisältöön ja toisaalta myös pohtia sitä miten eri aihealueet liippaavat omaa elämääni. Ohessa (ja otsikossa) oleva kuva kiteyttää trendikkyyteni sisutuksessa. Happy lights:it nimittäin. Joko sinulla on sellaiset?

ps. Jos jotakuta kiinnostaa trendit ja tulevaisuudentutkimus niin googlettakaapa nainen nimeltä "Doty Horn".

Viikko!!

Huhhuh. viikko enää muuttoon! Kylläpä viimeiset viikot ovat vierineet nopeasti, kun nyt ollaan jo tässä pisteessä. Mahtavaa. Totta puhuakseni on kyllä alkanut vähän kyllästyttää tämä väliaikaisuus ja sen tuomat lieveilmiöt. Mutta se myös toisaalta tarkoittaa myös sitä, että sitä on entistä iloisempi uupuvista asioista, kun ne taas saa käyttöönsä. Tai kuka perheenäiti nyt kaipaisi tiskikonetta tai mikroa.. ;D

Nyt kyllä pitäisi ihan tosissaan tutkailla jotain sisustusideoita. Lähinnä siis kylpyhuoneisiin liittyen. Vaikka luulen,että mulla on päässä jo aika tarkka kuva siitä mitä haluan, pitää vain löytää paikka joka myy mun unelmia. Ja sehän tunnetusti on se helpoin juttu, tai sitten ei (yleensä en ikinä löydä sitä mitä tiedän haluavani).

Aika vähän aikaa millekään ylimääräiselle (kuten rautakaupoissa hengaamiselle) nykyään, nuo tytöt pitävät siitä huolen. Tällä hetkellä nautin laatuajasta autonpesujonossa (!), tosiasiassa olin kotimatkalla leffatreffeiltä ihanaisen ystäväni luolta ja päätin kurvata 'nopeasti' autopesuun. Tosiasiassa olen istunut kohtapuoleen 2 tuntia jonossa (autopesun 'happy hour').

Laatuaika on kyllä parasta ja kyllä sitä tämä kotiäiti myös arvostaa, jotenkin harvinaista herkkua se kuitenkin on. On ihana päästä juttelemaan kasvotusten eri asioista ja esimerkiksi remonttisuunnitelmista ystävän kanssa, joka tuntee sinut vuosien takaa ja toisaalta tuntee myös miehen ja tietää mahdolliset 'törmäyspisteet' (siis silläkin on jokin mielipide sisustukseen! ;D).

Nyt on taas paljon energiaa muuttoon ja sitä seuraavaan remonttiin ja remonttiapuun. ;) Siitä sitten seuraavalla kerralla lisää.

Kevättä rinnassa

Neiti kevät on tullut kaupunkiin. Niin se vain on, aurinko paistaa, lumi sulaa ja talitintit laulaa tityytä. Kerrassaan IHANAA.

Pääsiäinen meni mummutellessa, mukavaa yhdessäoloa kera siskojen ja niiden perheiden. Ja uusi (tai ei nyt NIIN uusi) harrastuskin tarttui mukaan matkaan - hiihto nimittäin. Ai että oli mukavaa hiihdellä meren jäällä, auringon lämmittäessä nenänpäätä.

Muuttokin taas lähestyy, joka sekin on varsin positiivista. Remonttisuunnitelmia onnistun tekemään vain päässä, vaikka on sekin jotakin. Tällä hetkellä suosikkikuvat löytyvät Kvik:in kuvastosta. Ehkäpä jossain vaiheessa saan tehtyä jonkinlaisen kollaasiin myös tänne.

Tässä pääsiäistunnelmaa meiltä, kerrankin rairuohotkin oli valmiit jo hyvissä ajoin ennen pääsiäistä. :)

Kaverukset

Koska meidän pikkutytöistä on hitsautumassa entistä tiiviimpi parivaljakko ja kun yhteiselokin on täällä sijaiskämpässä melko sujuvaa (lähinnä siis samassa huoneessa nukkuminen), olen tullut siihen tulokseen että he saavat jatkossakin nukkua samassa tilassa. Ja koska huoneet uudessa kodissa ovat verrattain pienet, aion ratkaista asian niin että teen yhdestä huoneesta leikkihuoneen ja toisesta makuuhuoneen.

Uuden kotimme kokoonpano on siis 5h+k ja sen lisäksi siellä on pienehkö huone, jossa ei ole ollenkaan ikkunaa. Aikaisemmat asukkaat ovat käyttäneet tätä huonetta varastona, mutta mielestäni se on turhaa tilankäyttöä, koska asuntoon kuuluu ulkovaraston lisäksi vielä lämmin "kanahäkkivarasto'. Ja meillä se tarkoittaa sitä, että mitä enemmän varastotilaa, sitä enemmän turhaa tavaraa.

Summa summarum, tästä 'varastosta' oli tulossa meidän makuuhuone, mutta asiaa tarkemmin pohdittuani olen tullut siihen tulokseen, että siitä saakin tulla tyttöjen valtakunta. Ja miksi niin? Koska siellä ei ole ikkunaa. Ja koska näin kevään korvilla tajusin, että meidän aamut aikaistuu sitä mukaa kun päivät pitenee. Luultavimmin ymmärrätte yskän. :D

Ensimmäinen sisustuselementtikin (tai kaksi) on tätä makuuhuonetta silmällä pitäen hankittu. Ne on kuin meidän pikkuiset. Ihanat kaverukset.

DIY muistipeli

Olen kova puuhailmaan kaikenlaista ja eritoten pieni piiperrys kiinnostaa minua suunnattomasti. Ompelukonekin surisee silloin tällöin vaikka nyt kahden lapsen kanssa aikaa ompeluluille jää valitettavan vähän. Mutta jotain sentään kerkeää, tein esikoisellemme oman pienen muistipelin. Kaksivuotias ei ole kovinkaan kiitollista peliseuraa (jälkikäteen havaittu), mutta kovin onnelliseksi tyttö näytti pelistän tulevan.

Valmistamiseen tarvittiin niinkin yksinkertaisia välineitä kuin erivärisiä pahveja (miksei yksikin väri riittäisi?) ja kaksi samanlaista tarra-arkkia (tai vaihtoehtoisesti samanlaisia tarroja eri väreissä). Alla aikaansaannokseni. Simppeliä ja nopeaa.

Ihana ihana aurinko, kultainen keltainen lammikko

Mikä ihana auringonpaiste meitä onkaan piristänyt viime päivinä. Kyllä se vaan niin on, että mieli kaipaa valoa ja heti kun aurinko paistaa on olo paljon energisempi. Tänään vietimme päivää lempikaupassani IKEAssa; siellä on edullinen lounas, lasten leikkipaikka ja ennen kaikkea lastenosasto jossa pienet tykkää leikkiä. Vinkiksi vaan äideille, jotka haluavat joskus skipata lounaan valmistamisen ja nauttia kahvista lasten leikkiessä muilla kuin omilla leluilla.

Muutenkin päivä meni iloisissa tunnelmissa, kaksivuotias jaksoi keskittyä leikkeihin ja molemmat lapset nukkuivat päiväunet samaan aikaan. Ja se jos jokin on luksusta nykyään. Tosin olen aika huono käyttämään tätä luksusaikaa, tai voisiko sen paremmin käyttää kuin keskittymällä vaikkapa naistenlehteen hyvällä omalla tunnolla?

Naistenpäivä meni siis näin ja mieskin muisti sydänleivoksin. Nam. :D Huomenna aion mennä kukkakauppaan ja tuoda kevään kotiin kukkien muodossa.

Home is where your heart is

Niin se vain on, että sydän tekee kodin sinne missä läheisimmätkin on. Vuokramppä tuntuu jo kodilta en olisi ikinä uskonut ajattelevani näin, mutta on omalla tavallaan kodikas. Ei mitään fancyä saati korkeakiiltoista, mutta kodikasta. Tavaraa on joka paikassa ja parasta siinä on se ettei pienet epäkohdat (kuten pölypallot) häiritse juuri ollenkaan.

Täällä lasten kanssa puuhaillaan ja touhutaan kaikenlaista. Eilinen meni alla olevissa merkeissä. Ja kuten arvata saattaa, kivaa oli!

Lomalla viimeinkin voi ottaa iisimmin.. :)

Lähdimme muuton jälkeen lähes suoraan lomailemaan anoppiaan ja tarkemmin mökkimaisemiin. Ihanaa akkujen lataamista itse kullekin. Lapset nauttivat isovanhempien seurasta ja me aikuiset pitkistä unista. Ne ovat tulleetkin tarpeeseen, yksi hampaita tekevä ja toinen väliin kömpivä ovat pitäneet siitä huolen.

Lomailua jatkuu huomiseen, jonka jälkeen palaamme väliaikaiseen kotiimme joka ei odotuksista huolimatta olekaan niin kauhea, vaan itseasiassa omalla sympaattisella tavallaan viehättävä.

Kuvassa vanha vierashuoneen päiväpeittomme, joka on päätynyt koristamaan mökille sänkyämme.