perjantai 27. kesäkuuta 2014

Kesälomaa odotellessa

Tai no mullahan tämä elämä on yhtä lomaa koko ajan sanoisi joku, vaikka kyllä se vähän niin on että kotiäidilläkin on silloin lomaa kun muu perhe (lue mies) lomailee. Tässä perheessä loman aloittamiseen tuntuu kuitenkin liittyvän aina lievähkö viime hetken paniikki, joka tarkoittaa sitä että kaikki kesälomalla mahdollisesti eteen tulevat työt tehdään jo ENNEN lomaa. Käytännössä siis mies tekee ympäripyöreitä päiviä ja allekirjoittanut toimii yksinhuoltajana. No tuntuupa luona sitten ainakin lomalta.

Viikko on mennyt oikeastaan viimeviikosta toipuessa, vaikka retkeily ja lomailu kivaa onkin, vie se aina mehut vähäksi aikaa niin lapsilta kuin äidiltäkin. Eikä nämä melko kehnot kesäsäät ole auttaneet toipumisessa vaikka ihan kivaa toisaalta onkin oleilla sisällä ja touhuta sadepäivän juttuja. Eilen meni sähköt kesken imuroinnin ja oli itseasiassa todella mukavaa kun oli niin hiljaista ja rauhallista. Käytimme ajan glitteriliimaillen ja askarrellen aarrearkkua esikoisen kanssa. Sitä glitteriliiman määrää ei voi kuvitellakaan mitä kolmevuotias tyttö saa pienessä hetkessä läträttyä. Ja voi sitä onnen määrää.

Huomenna ajattelin VIHDOINKIN laittaa pihamaan uuteen uskoon. Tällä hetkellä rikkaruohot rehottaa ja tavarat on pisin poikin ja muutenkin koko piha on varsin epäsiisti. Riipputuolia en koskaan muuten saanut, mutta pieni pihakeinu sen sijaan löysi tiensä terassillemme. Taidankin saman tien nenän napsimaan muutaman ennen otoksen ja esitän muutoksen sitten kuvin.

Muutamia muitakin sisustusprojekteja on työn alla, yksi seinämaalaus erikoistekniikalla, yksi työhuoneessa ja yksi yrittipuutarha parvekkeelle- homma odottaa tekijää. Josko se mies nyt pääsisi lomalle niin saisin vähän aikaa näille projekteille.

Ihanaa perjantai-iltaa, tämä lähtee nyt vielä saunomaan.

lauantai 21. kesäkuuta 2014

Juhannusta

Juhannusterveiset Pohjanmaalta. Täällä keskikesän juhlaa on vietetty varsin puritaanisin menoin, lipunnostosta juhannussaunaan. Ilmat ovat olleet mitä ovat, onneksi olemme sentään pääasiallisesti saaneet nauttia auringonpaisteesta. Lämpötila on kuitenkin pysytellyt vain noin kymmenen asteen tuntumassa.


Pientä DIY projektiakin on ehditty tehdä, askartelin koivutuohesta somat kukkamaljakot, jotka kätkevät sisäänsä tavallisen hillo- ja pilttipurkin. Täydelliset kesäkukille. Kivaa pientä puuhaa mökkeilyn lomaan.


Tänään tiedossa vielä saunomista ja Paljussa loikoilua. Ihanaa olemista. Mukavaa Juhannusta!


torstai 12. kesäkuuta 2014

Maalailua

Terveisiä kesälomalta. Lasten harrasteet loppuivat muutama viikko sitten ja sen jälkeen on 'lomaitu', vaikka ihan tavallista arkea silti täällä vietetään. Isovanhemmat kyläilivät viimeviikon ja se tarkoitti minulle enemmänkin lomaa tai paremminkin omaa aikaa. Kaksi iltaa vierähti maalauskurssilla, eikä millään muotokuvamaalaus vaan seinämaalauskurssilla. Olin opiskelemassa erikoismaalaustekniikoita ja voin kyllä sanoa, että kivaa oli! Ihmeellistä miten maaleilla voi saada erilaisia pintoja aikaan helmeilevästä betoniin tai siis betonin jäljitelmään. Nyt himottaisi kokeilla jotain tekniikoosta olkkariin, mutta en osaa enää päättää mitä se olisi? Betonia vai hiekkastruktuuria vaiko vaan ihan Tikkurilan Tuntoa? 

Muutenkin aika on kulunut sisustussuunnitelmien parissa. Muutama asiakastyö on työn alla enkä millään meinaa saada aikaa riittämään kaikkeen. Huomenna pitäisi lähteä Pohjanmaalle synttäreille ja ensi viikko kuluukin siellä mökkitunnelmissa. Sitten onkin jo Juhannus. Hurjaa miten aika rientää. Kävin lasten kanssa tutustumassa päiväkodissakin ja hyvillä mielin jäämme odottamaan syksyä ja hoidon aloitusta, vaikka kyllähän se meidän elämää aika rajusti muuttaa. 

Viimeviikolla käväisimme pikaisesti Tallinnassa, päivä kului lasten ehdoilla ensin eläintarhassa (huh mikä kommunistinen jäänne se oli) ja sitten vielä tivolissa (joka sekin oli aika mielenkiintoinen kokemus). Mutta lapset tykkäsivät ja se olikin päätarkoitus. Siinä se meidän tämän kesän ulkomaan matka sitten olikin tai no ehkä päästään miehen kanssa keskenään vielä muutamaksi päiväksi Uumajaan. Tai sellainen matka on ainakin toiveissa. 

Kyllä kesä vain on ihanaa aikaa. Ja toisaalta on aika ihanaa ettei mitään minuuttiaikataulua ole sovittuna, voi vaan olla ja mennä mielensä mukaan. 

sunnuntai 18. toukokuuta 2014

Uutta ja vanhaa

Viikko taas vierähtänyt hurjaa vauhtia vaikka ihan tavallista arkea vietetään, syksy jännittää mitä tästä sitten tulee? Tytöt ovat sairastaneet aika tavalla koko kevään, on ollut silmätulehdusta, korvatulehdusta ja ties mitä väsymystä, tiistaina menemmekin nuoremman kanssa korvien putkitukseen, josko tämä kierre vihdoin katkeaisi? Onneksi se ei kuitenkaan ole vaikuttanut pikkuisemme käytökseen, hän on oma iloinen itsensä, oli sairaana tai ei.

Tänään vietimme päivää Linnanmäellä. Viime kesänä kävimme lintsillä varmaankin kahdeksan kertaa, lähinnä koska pienten lasten laitteet ovat ilmaisia ja koska lapset nauttivat siitä touhusta niin täysillä. Ja kukapa ei nauttisi? Nähtäväksi jää kuinka kauan ilmaislaitteet riittävät lapsillemme? Varmasti ainakin tämän kesän ajan. Linnanmäessä on jotain ihanan nostalgista, uutta ja vanhaa sekaisin ja tietenkin iloinen tunnelma.

Nostalgia näkyy myös kodissamme ja tällä hetkellä erityisesti. Kirjoitin aiemmin jo rahista, joka on isovanhempieni kodista ja viime viikonloppuna olohuoneen seinä sai koristuksekseen vanhat shakkinappulat. Sain ne kymmenen vuotta sitten perinnöksi isoisältäni, luultavammin koska lapsena lempipuuhaani oli näiden nappuloiden plaraus ja katseleminen. Kaipa niillä yritin shakkia pelatakin, vaikkakin aika laihoin tuloksin. Isoisäni pelasi itsekseen ja niitä katsellessani muistan kuinka keskittyneesti hän mietti siirtojaan (kirjeshakkia ehkä?). Kymmenen vuotta kuitenkin kului ennen kuin sain ne laatikonpohjalta esille ja täytyy sanoa, että tykkään. Suurin syy lienee nostalgia, toiseksi suurin lienee asetelman graafisuus, kuin kaksi aaltoa seinällä.



Rahi on kotoisin samaisen isoisän kodista ja ehkäpä ne juuri siksi sopivat niin hyvin yhteen? Mieheni luuli minun hankkineen keinonahkaisen rahin Jyskistä eikä ollut uskoa silmiään eikä korviaan kun kerroin rahin historian. Se on siis isovanhempieni vanha, suoraan 50-luvulta. Ja nahka on edelleen kuin uutta. Pidän siitä kovasti, se sopii hienosti olohuoneemme sisustukseen ja lapset ovat ottaneet sen omakseen, aivan kuin minä ja sisareni teimme 80-luvulla ja ehkäpä äitini 30 vuotta aikaisemmin. Ihmettelen kyllä itsekin, miten se voi olla niin hyvässä kunnossa?






Vaikka en kotiani ihan kokonaan vanhalla sisustaisikaan on vanhoissa esineissä sitä jotain, erityisesti kun tuntee esineen tarinan. Ja hienosti nämä esineet (ja muutama muukin) sulautuu muuten hyvinkin modernin ja minimalistisen kodin sisustukseen.


sunnuntai 11. toukokuuta 2014

Viikonlopun puuhia

Sain eilen mahdollisuuden osallistua keramiikkakurssille Johanna Rytkölän johdolla. Päivä oli kerrassaan mahtava, opettaja maan parhaita keramiikkataiteilijoita ja fasilteetit ainutkertaiset. Saimme käyttää käytännössä niin paljon savea kuin halusimme ja vain mielikuvitus oli rajana (ja vähän toki myös aika). Mielikuvitukseni taitaa olla hieman rajoittunut, sain nimittäin aikaan yllättäen taas taloja, yhden taulun (jää nähtäväksi mitä siitäkin tulee) ja läjän erinäistä sälää. Saamme työt vasta kuukauden päästä lasitettuina ja poltettuna, joten lopputulos on todella yllätys. Kuvia seuraa siis vasta silloin, jos töissä on ylipäätään mitään kuvattavaa. Johanna järjestää muuten Ateljeessaan myös erilaisia tilaisuuksia esimerkiksi Tyky-päiville. Käykäähän tutustumassa mikäli keramiikka kiinnostaa, klik.

Tänään päivä on mennyt äitienpäivän tunnelmissa.
Tytöt ja niiden isä hemmottelivat minua kera ihanan aamiaisen ja sainpa toivotun lahjankin.Mieheni oli hankkinut minulle lahjaksi Tapio Wirkkalan paperipussi maljakon. Se on ollut toiveissa, joskus näemmä toiveet kannattaa sanoa ääneen ja toisinaan ne näköjään jää myös miehen mieleen. Yksi lahjatoive minulla vielä on toteutumassa, toivoin nimittäin että olohuone saisi vihdoin tauluhyllyt seinään. Ja parhaillaan mies niitä siellä virittelee. Nähtäväksi jää mitä hyllyille päätyy. Shakkinappuloita ehkä. Ja luultavasti taloja. ;)

Tällaisia tunnelmia täällä, kohta lähdemme pihalle istuttamaan kukkia (tosin täytyy toivoa, että ne toipuvat melko pitkästä "pimeän kaudesta". Aiemmin hankkimani Pelargoniat ovat nimittäin viime viikot majailleet meidän kylpyhuoneessa, koska yöt ovat vielä olleet niin kylmiä. Apparently kylpyhuoneessa on ollut hiukkasen pimeää, koska kukat ovat vähäsen nuukahtaneita..). Löysin ruukut:

Biltemasta ihan naurettavan edulliseen hintaan, 24,95 €, yhteensä kaikki kolme. Tällaisista löydöistä minä tykkään (eipä myöskään aiemmin ole tullut mieleen, että sisustuslöytöjä voisi tehdä myös Biltemasta).

tiistai 6. toukokuuta 2014

DIY talo

Vappuviikonloppuun mahtui ilmapalloja, munkkeja, simaa, pavlovaa, paljua, saunaa, iloa, ulkoilua, oleilua, lukemista, suunnittelua, serkkuja, sukulaisia, askartelua, maalausta. Aika paljon kaikenlaista.

Yhtään julkaisukelpoista kuvaa ei sen sijaan mahtunut tai no, ehkä yksi lähikuva hauesta, jonka mies nappasi mökkirannasta (siis sen hauen, allekirjoittanut toimi kuvaajana). Oli mukava ja rentouttava viikonloppu ja erityisesti itselle jäi todella hyvä fiilis siitä. Jotenkin sitä vaan saa luonnosta energiaa, mieli lepää kun saa katsella kaunista maisemaa (ja kyllä sekin kummasti helpottaa, että on useampi aikuinen viihdyttämässä lapsia).

Sain ennen mökille lähtöä idean muutamasta koriste-esineestä, jotka oli verrattain helppo toteuttaa (ja erityisesti mökillä jossa kaikki työkalut on käden ulottuvilla). Olen ihastellut kaikenlaisia talofiguureita jo kauan ja huomaan kiinnittäväni huomiota erilaisiin purkkeihin, lyhtyihin ja muihin talon mallisiin asioihin (ja niitä näkyykin tällä hetkellä joka paikassa). Näin kaksi hyvin yksinkertaista talotaulua jossain sisustuslehdessä (en valitettavasti muista missä), joista otin idean omaan DIY projektiini. Niinpä mökille päästyäni pyysin appiukkoa sahaamaan laudan pätkästä minulle kaksi talonmallista päätyprofiilia jonka jälkeen maalasin ne mustaksi liitutauluseinästä yli jääneellä maalilla. Helppoa kuin mikä ja niistä tuli kaikenlisäksi oikein kauniit. Nyt pitäisi vain saada tauluhyllyt seinään, jotta saan ne esille (niin joo, ne tuunaamani tauluhyllyt päätyivätkin lastenhuoneeseen, in the end kontaktimuovi kuplikin lopulta sieltä täältä...)


Kotona odotti lasten päivähoitopäätös, joka oli oikein mieluinen. Pelkäsin jo pahinta, eritoten kun kuulin eripuolilta, että toivomastamme päiväkodista on supervaikea saada hoitopaikkoja. Meillä kävi joko tuuri tai vaihtoehtoisesti lapsemme kuuluvat sopivaan ikäryhmään ja paikka löytyi molemmille. Seuraavaksi onkin sitten vuorossa yhteydenotto esimieheeni ja töihin palaamisen konkreettinen suunnittelu. Ajattelin ehdottaa, että palaisin alkuun vain osa-aikasesti (eli käytännössä 4 päivää viikossa), jolloin saisimme jonkinlaisen pehmeänlaskun alkumetreille. Joudun kuitenkin tavalla tai toisella orientoitumaan/ perhetymään uudelleen työntekoon, jolloin 4 päivää on työnantajallekin toisaalta reilua. Tai en tiedä perustelenko sitä reiluudella ainoastaan itselleni? Ehkä silloin jäisi vähän aikaa myös suunitteluprojekteille, joita nyt (onneksi) ilmaantuu vähän jokapuolelta.

Tästä viikosta on tulossa aika vilkas ja toivonkin, että selviämme siitä sairastumatta (taas). Viikon lopulla saammekin seuraa äidistäni, joka on lupautunut tulemaan avuksi muutamaksi päiväksi. Mukavaa, oma äiti on aina erityinen. Pitääkin muistaa sunnuntain äitienpäivä.

tiistai 29. huhtikuuta 2014

Roses are red, violets are blue...

Täällä on meneillään samat puuhat kuin monessa muussakin taloudessa näinä päivinä. Terassien ja parvekkeen kalustus ja "kukittaminen" nimittäin. Kävimme tänään etsimässä inspiraatiota kukkakaupoista. Tai oikeammin inspiraatio syttyi jo eilen Koti ja Keittiö- lehdestä, josta bongasin ihanan ruukku+oliivipuu yhdistelmän. Ruukut olivat jo loppuneet, mutta naapurikauppa Bauhaus tarjosi onneksi ratkaisun tarjoamalla tismalleen samanlaista edukkaaseen hintaan. Kasviksi ruukun sisään valikoitui oliivipuun sijaan runkoruusu vaikka yleensä ruusu ei niin minua kiinnostakaan. Jotenkin herkän ruusun ja rosoisen betonin yhdistelmä houkutti. Ja kyllähän se kaunis yhdistelmä onkin: 

Sijoitin ruusun ruukkuineen nyt parvekkeelle, jonka sisustus on edelleen aika askeettinen. Toisin sanottuna siihen ei kuulu vielä muuta kuin ruusu. Ongelma on se, että pelkään että lapset pääsevät kiipeämään kaiteen yli, mikäli sinne tuodaan mitään polvea korkeampaa kalustetta. Riipputuoli olisi ihana, mutta jotenkaan se suunnitelma ei ole saanut tuulta alleen vielä miehen puolelta. Etupiha sai kaunistuksekseen kaksi valkoista Pelargoniaa, keski-ikä varmaan lähestyy kun valitsen näinkin perinteisiä kasveja... 

Vappukin kolkuttelee jo ovella. Tämän vuoden vappuperinteet (eli lähinnä munkin paisto) jää kyllä tältä erää tekemättä, sillä matkaamme huomenna mökille nauttimaan pienehköstä minilomasta. Meidän kontribuutio tähän vappuun on tässä:

...lapsimessuilta hankituissa vappuhyrrissä. Iloista Vappua kaikille!


sunnuntai 27. huhtikuuta 2014

Lazy sunday

Taas sunnuntai. Kylläpä aika rientää ja viikot vierii. Tuntuu, että nopeampaa ja nopeampaa koko ajan. Kohta mun on jo aika palata töihin, hui. Olen ollut 3,5 vuotta kotona ja pakko myöntää, että pientä rimakauhua on ilmassa. Itse työelämä ei pelota, tiedän että olen varmasti kehittynyt ja kasvanut ihmisenä ja työntekijänä viimeisten vuosien aikana, mutta se kaikki muu. Lasten sopeutuminen hoitoon, niiden tuomis- ja viemislogistiikka, kaupassakäynti, siivoaminen, pyykinpesu, pelkkä oleminen, oma jaksaminen jne... Vaikka turhaan murehdin asiaa nyt, asioilla kun on tapana järjestyä. Tai niin ainakin haluan uskoa. 






Palataan siis tähän hetkeen. Täällä tuoksuu karjalanpiirakka ja kahvi. Lapset touhuaa isänsä kanssa, minä nautin siitä kahvista ja muutamasta hetkestä itsekseni. Eilen olin taas opintojen parissa, aurinko paistaa ja on aikaa koko perheelle. Täydellistä, sanoisi nuorimmainen, jos tajuaisi että tämä on nyt sitä täydellistä. Ainoa päivää varjostava asia on sitkeä flunssa joka ei jätä meitä rauhaan. Ja silmätulehdus, joka on varsin viehättävä lisä (not!). Mutta ei välitetä niistä, ihanaa päivää. 


lauantai 26. huhtikuuta 2014

Pääsiäinen

..Oli touhukas. Saimme tehtyä vaatekaappiprojektin miltei valmiiksi, siivottua siinä sivussa kaappeja, käytyä kylässä, kestittyä muutamat vieraat, siivottua sisällä sekä ulkona ja ihan vaan oltua. Hyvä juttu, oli todella hyvä päätös jäädä kotiin. Ilmatkin ovat olleet mitä mahtavimmat, harvoin on tälläistä säätä tarjolla edes Juhannuksena.

Tarjosin vieraille muuten kahdesti Pavlovaa Valion nettisivuilta löytyneen ohjeen mukaan.
 

Idea syntyi oikeastaan siitä, että meillä oli purkillinen Valkosuklaa-Lime rahkaa ja halusin valmistaa siitä jotain hyvää. Juustokakku oli alkuun mielessä, mutta sitten bongasin Pavlova-reseptin ja päätin kokeilla. Ja se kannatti. Hedelminä päällä käytin päärynää ja kiwiä ja lisänä mansikoita, joita oli tarjolla lähikukkakaupassamme. Vaikka kaikki ei mennytkään ihan niin kuin Strömsössä (note to self:kannattaa muistaa voidella leivinpaperi) ja jouduin kaapimaan pohjan leivinpaperista, niin herkkua tuli, siksi sitä onkin ollut tarjolla täällä jo kahdesti viikonlopun aikana. Ehdottomasti tämän kesän hittijälkkäri meillä.




DIY kahvipurkki

Keittiöremontin valmistuttua laitoin osan astioista vaihtoon ja samalla muutenkin uudistin purkki - ja purnukkavalikoimaa. Kahvipurkkimme on ollut melko kauan jo parhaat päivänsä nähnyt peltinen "Presidenttikahvipurkki" ja se näytti entistä nuhjuisemmalta uutta kiltävää kontrastia vasten. Niinpä kävin Ikeassa, Kodin Ykkösessä ja Iittalan liikkeessä etsimässä uutta täydellistä kahvipurkkia, jota ei kuitenkaan löytynyt.

Samaan aikaan toisaalla ystäväni oli tuunannut lapsen legolaatikot (sellaiset pahviset purkit joissa myydään ainakin Dubloja) Tigerista löytämällään salmiakkikuvioisella kontaktimuovilla. Näin ne ja ihastuin ja ystäväni lainasi loput kontaktimuovista minulle samaan projektiin (meiltä kun löytyy myös legolaatikoita tuunattavaksi).

Feels like home

En onneksi heti ryhtynyt tuumasta toimeen vaan kontaktimuovi jäi majailemaan lipaston päälle odottamaan inspiraatiota. Ja sitten se iski- kuin salamana kirkkaalta taivaalta. En tuunaisikaan Legopurkkia vaan kahvipurkin! Ja sille kaveriksi vielä suodatinpussipurkin.

Ja ei kun tuumasta toimeen. Lopputuloksesta tuli mielestäni melko hyvä. Suorastaan todella hyvä. Vai mitä mieltä olet?
Feels like home












Edit: Että ärsyttää, kun nämä kuvat pomppii mihin sattuu,pitäisi käyttää konetta eikä mitään mobiilia näihin päivityksiin...